Peruna-linssiröstit ja tattarivinkki

Viime kerrasta on taas aikaa, mutta tällä kertaa syy ei ole siinä, ettenkö olisi valmistanut mainitsemisen arvoisia ruokia. En vain ole jaksanut innostua valmistusprosessin esittelystä ja reseptien kirjoittamisesta. Kuviakin on otettu, mutta niitä ei ole siirretty koneelle ja kameran akku vetää viimeisiään.

Huomaan myös, että jos en heti kirjoita päivän ruuasta, en jaksa innostua siitä enää myöhemmin. Viime viikon ruuat tuntuvat ikivanhoilta ja epäkiinnostavilta, vaikka eihän resepti vanhene, vaikka ruoka on jo syöty.

Viime aikoina olen pyrkinyt laittamaan ruokaa, jota koko perhe voisi syödä. Haasteellista tästä tekee sen, että perheeseen kuuluu yksi alle vuoden ikäinen ja yksi hyvin nirso ruokailija. Erinäköisiä kasviskeittoja onkin tullut keiteltyä runsaasti ja viimeisen viikon sisään etenkin kasvispihvejä. Nuorin syömäri on hyvin innostunut sormiruokailusta, joten soseiden sijaan kasvikset ovat päätyneet paistumaan pannulle pihveiksi, rösteiksi ja ties miksi möykyiksi. Viimeisimpänä eiliset peruna-linssipullerot, jotka upposivat hyvin koko sakille.

Peruna-linssiröstit

n. 0,5kg keitettyä perunaa

170g vihreitä linssejä

1 muna

yrttejä

Muussataan kaikki ainekset kulhossa ja paistetaan pannulla. Dippinä käytettiin ketsuppia ja pestoa. 

Yksi mielestäni hyvä vinkki on myös jäänyt jakamatta saamattomuuden vuoksi. Itse olen muutaman kerran nyt lisännyt pitsapohjaan vehnäjauhon tilalle tattarihiutaleita. Suhde on suunnilleen 5dl vehnäjauhoja ja 1dl tattaria. Pohjasta tulee mukavan murea ja maistuva, eikä yhtään tiivis ja sitkeä niin kuin omat vehnäjauhopohjani joskus ovat. Kannattaa kokeilla! Meillä tätä päädyttiin kokeilemaan, kun kaappiin oli tattarihiutaleita ostettu. Ajatuksena oli keitellä niistä puuroa lapsille, kunnes ensimmäiset puuron jälkeen todettiin, että eihän sitä itsekään vapaaehtoisesti söisi, sen verran voimakas maku tattarissa on. Onneksi löytyi muuta käyttöä. Täytyy kokeilla myös sämpylätaikinaan.

Kultapallot kirkkaina usvan keskellä

Vadelmia...

...metsämansikoita...

...mustikoita...

...kantarellejä...

ja mustaherukoita, kaikkia samana päivänä!

 

 

 

 

 

 

 

 Onhan sitä aikaa saanut kulumaan kesän ja syksyn herkkujen parempaan talteen korjaamiseenkin. Pakastimessa on mukavasti marjoja ja paljon niitä on syöty myös tuoreeltaan sellaisenaan, maustamattomaan jogurttiin tai rahkaan sekoitettuna ja pirtelönä, yhtä maistuvia kaikissa muodoissa. Mustaherukoista mehustelin maijallisen mehua talven varalle, muut marjat ovat tallessa joko sellaisenaan tai hilloina. Kyllä kelpaa!