5. syyskuuta 2012

Mitä meillä syödään?

Tätä tulee ihmeteltyä aika usein: mitä meillä oikein syödään joka päivä. Tämä oli yksi syy kirjoittaa tänne muistiin päivän ruokia, mutta aika laiskasti tätä jaksan päivittää. Eli kaikista arkisimmat viritelmät jäävät tallentamatta ja monet kohtuullisetkin ateriat unohtuvat.

Tällä viikolla on jo syöty peruna-linssiröstejä, tortilloja, curry-pannua ja makaronilaatikkoa.

Peruna-linssiröstit olivat hetken mielijohde, sunnuntailta jäi keitettyjä perunoita ja linssejä oli kaapissa. Lopputulos ok, maistui myös lapsille. Tortilloita syödään pari kolme kertaa kuussa, ovat meillä helppoa pikaruokaa ja tällä kertaa täytteenä oli pakastekasviswokkipussi, tofua, ananaspaloja ja tarjoilussa pestokastiketta ja salaattia. Nopea, maistui, nuorimmalle oli omat ruuat. Joskus voisi panostaa kunnon fajitaksiin tai burritoihin ja laitella kunnon soosit ja kastikkeet. Lähinnä nämä ovat meidän hätävararuokaa, joka maistuu varmasti kaikille ja saa tarvittaessa nopeasti pöytään.

Vihreän curry -pannun laittelin aamulla valmiiksi ennen ulkoilua ja se sisälsi perunaa, kukkakaalia, porkkanaa, tofua, créme fraichea ja vihreä curry-mausteseokse. Liian tulista ja mausteista lapsille, mutta täyttävää.

Illaksi tein makaronilaatikon, jota varioidaan meillä kenties tavanomaista enemmän. En ole koskaan tehnyt perinteistä lihamakaronilaatikkoa, ellei sitten yläasteen köksän tunnilla sellaista tehty. Olen siis hyvin estoton ja ennakkoluuloton lisäilemään lootaan vähän mitä sattuu. Tällä kertaa laatikkoon meni täysjyväcappellipastaa, soijarouhetta, kidneypapuja, aurinkokuivattua tomaattia kuutioina ja vuohenjuustoa sekä muna-maitoseos. Mausteina vain suolaa ja mustapippuria, uunissa 45min 200 asteessa. Onnistui, kaikille maistui, paitsi nuorin söi kasviskeittoa.


Oman maan satoa, jota ahkerasti käytetään.


Tällaisia meillä siis syödään normaalisti, samoja ruokia pienin muutoksin, mitä nyt sattuu kaapista löytymään. Usein sattuu löytymään hyvinkin samanlaisia tuotteita päivästä ja viikosta toiseen, joten turha ihmetellä, miksi joskus ruuanlaitto tympii ja aina syödään samaa. Paha laittaa mitään uutta, jos kaapit ovat täynnä tuttua ja turvallista. Kasviksia sentään syödään ihan kiitettävästi ja nyt etenkin keittoina. Omasta maasta saa syksyn perunat ja porkkanaa ja punajuurtakin on jonkun verran. Härkäpapukin innostui loppukesästä kasvattamaan muutaman palon. Keittoon nekin menivät ja hyviä olivat.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!