Piirakkaa, raparperipiirakkaa

Tästähän on nyt kehittymässä varsinainen leipomisblogi, mutta siitä välittämättä aion esitellä uusimman raparperipiirakkani. Viikonloppu meni maalla ja totta kai piti raparperejäkin tuoda taas iso sylillinen mukana. Kasvimaa saatiin jotenkuten aluille ja nokkosia tuli revittyä juurineen metritolkulla niin, että kynnet ovat vieläkin kipeitä ja yksi kynsi jopa katkesi ikävästi kynsinauhoja myöten. Mutta nyt reseptiin.

Olen saanut työkaverilta muutamia vuosia sitten tällaisen omenapiirakan reseptin:

Anopin omenapiirakka

50g rasvaa

1dl fariinisokeria

n. 3 omenaa

kanelia

150g margariinia

2dl sokeria

3 munaa

1dl omenamehua

2tl leivinjauhetta

4dl vehnäjauhoja

• Mittaa tasapohjaiseen vuokaan (esim.kakku) 50g rasvaa ja 1dl fariinisokeria. Kuumenna vuokaa uunissa, kunnes voi sulaa.
• Laita omenan palat ja kaneli vuokaan
• Vatkaa sokeri ja margariini
• Lisää munat, mehu ja jauhot vuorotellen
• Kaada vuokaan.
• Paista 175 asteessa uunin alaosassa 50-60 min.
• (reseptin antaja ei sulata uunissa ensin rasvaa, kunhan asettelea vuokaan voinokareita sekä kanelia ja fariinisokerin lisäksi).

Jostain syystä itseltäni on tämä resepti jäänyt kokeilematta, mutta eilen päätin tehdä tästä oman versioni raparperillä. Myöskään fariinisokeria ei ollut, vaan sen sijaan käytin 100g leivontaan sopivaa valkosuklaata. Mehuakaan ei ollut, joten lisäsin taikiaan noin desin maitoa. Voitelin reilusti irtopohjaisen kakkuvuoan ja laitoin pohjalle raparperiä ja valkosuklaapalat. Päälle kaadoin lisää raparperiä, yhteensä sitä oli varmaan litra. Tarkoitukseni oli, että pohja tulee ohjeen mukaisesti raparperipalojen päälle, mutta ajatuksissani kaadoinkin taikinan vuokaan jo, kun puolet raparpereistä vielä puuttui. Täten sain aikaan kerrospiirakan, päällimmäisenä oli sekaisin raparperiä ja taikinaa. Uunissa piirakka, tai kakku pikemminkin, oli 50 minuuttia ja hyvä tuli.

Valkosuklaa suli ihanasti, taikina jäi keskeltä sopivan mehukkaaksi ja rakenteesta tuli pikemminkin kakkumainen kuin piirakka. Ehkä laakeampi vuoka sopisi tähän paremmin, etenkin jos haluaa piirakan. Taikinankin jakautuisi silloin tasaisemmin ja koostumus oli hiukan toisenlainen. Maku on kuitenkin hyvä, valkosuklaan paikkeilta makea mutta muuten sopivan kirpakka. Ruokakuvia olen luokattoman huono ottamaan, kun vasta nyt olen alkanut niitä ottaa, joten kuvat ovat aika kauheita. Toisaalta, tuon näköinenhän se oikeastikin taitaa olla, raparperi kun ei leivonnaisissa ole siitä esteettisimmästä päästä.

Resepti oli niin helppo, että syksyllä on ehdottomasti kokeiltava alkuperäistä omenoiden kanssa, mutta ohjetta reilusti suuremmalla omenamäärällä, kilon verran voi hyvin laittaa eikä ole vielä liikaa. Kyllä leivonnaisessa täytyy marjat ja hedelmät tunnistettavasti maistua.